KOIVULUODOSSA ERIKOINEN OTTELU

Voisi luulla, että joukkueen johtaessa jalkapallo-ottelua kolmella maalilla ja pelatessa yhden miehen ylivoimalla, voitto olisi melko varmasti plakkarissa. Toisin kävi, kun FC Raahe ja FC OPA kohtasivat Koivuluodossa tasaten sarjapisteet 3-3 (1-0).

FC Raahen hyväkuntoisella kotikentällä pelattiin tänä iltana tapahtumiltaan kummallinen Kolmosen kamppailu. FC OPA lähti silminnähden löysällä asenteella otteluun, minkä kotijoukkue käytti tylysti hyväkseen. Peli ei sujunut ollenkaan eivätkä syötöt natsanneet kohdalleen.

Asenneongelmien ja lepsuilun lisäksi maalivahti Rick Hofkampin huono päivä riitti takaamaan, että FC Raahe pääsi kotiyleisönsä riemuksi jo kolmen maalin karkumatkalle ennen kuin vieras heräsi Ruususen unestaan.

Pelin tökkimisestä huolimatta aivan mopen osilla ei FC OPA silti ollut. Maalintekopaikkoja riitti myös sinipaidoille, mutta huono sihti viimeistelyssä tai osoitteettomat ratkaisusyötöt pitivät tilanteen maalittomana.

Mustia pilviä sinitaivaalle tuli ensimmäisen kerran avausjakson viime hetkillä, kun Raahen konkarin Jussi Eskolan antama kulmapotku löysi Jukka-Pekka Patasen pään kautta Marko Keinäsen, joka kenenkään häiritsemättä pääsi puskemaan aivan maaliviivan tuntumasta joukkueelleen johdon.

Tauolla kentän jättivät Timo Heikkilä ja Kalle Väisänen. Tilalle juoksivat Teemu Kärenlampi ja ruohospesialisti Mika Koski, joista Kärenlampi toi lisää rauhallisuutta ja kokemusta puolustuspeliin. Sekään ei auttanut, vaan yhtäkkiä oltiin tilanteessa 3-0, kun vanha kettu Eskola oli pamauttanut kaksi vapaapotkua OPA:n verkkoon. Niistä jälkimmäinen korpesi todenteolla, sillä se upposi Hofkampin selän taakse lähes puolesta kentästä.

Vähän ennen FC Raahen kolmatta maalia kohtalo oli astunut pelikuvioihin erotuomarin taskun kautta. Keijo Siniaalto näytti FC OPA:n kapteenille Aarne Hautajärvelle rumasta taklauksesta suoran punaisen, joka ainakin valmentaja Jyrki Kylmälän mielestä oli liian kova tuomio.

"Hautajärvi yritti selvästi liukua palloa pois vastustajalta, mutta osui puoleksi palloon ja puoleksi jaloille. Keltainen kortti, mutta ei missään tapauksessa punaista."

Vasta vajaalla pelaaminen sai FC OPA:n taistelemaan ja apu löytyi vaihtopelaajista. Penkillä kipeää reittä varmuuden vuoksi säästellyt Papa Niang toi taitoa kentälle ja se näkyi heti pelitapahtumissa. Toinen olennainen muutos oli Jussi Pikkaraisen tulo alakertaan.

"Pikkarainen toi kentälle eläimellistä raivoa. Hän piiskasi joukkueen tekemään töitä", kommentoi Kylmälä tuoretta hankintaansa.

Niangin ja Pikkaraisen myötä ottelun ote kääntyikin FC OPA:lle sen vajaalukuisuudesta huolimatta. Kello kului vääjäämättä kohti loppuaan, mutta ensin Pape Thiam kavensi tilanteeksi 3-1. Seuraavaksi puolustaja Tomi Vainionpää tuikkasi irtopallon verkkoon ja peli oli 3-2. FC OPA:n sankariksi nousi Papa Niang, joka survoi lisäajalla ottelun tasoihin.

Varmalta tuntuneen voiton menettäminen sai pelin jälkeen Raahen pelaajat paiskomaan pukuhuoneen ovia - syystäkin. Tasapelistä jäi huono maku suuhun myös FC OPA:lle, jonka valmentajalle piste maistui pahalle ja antaa joukkueelle vääriä signaaleja.

"Hävettää ottaa piste tällä pelillä. 70 minuuttia pelasimme hirveästi ja 20 minuuttia kohtalaisesti."

Olennainen anti Raahen aurinkoisesta illasta oli, ettei FC OPA:nkaan kannata tuijottaa liikaa sarjataulukkoihin tai noutaja tulee. Joukkueen tämän kevään pelihistoria kertoo hyvin ongelmasta, jossa FC OPA altavastaajana pystyy taistelemaan erinomaisesti, mutta ei välttämättä asennoidu oikein suosikkiasemaansa.

Kevään harjoituspelit Kolmoseen nousseena joukkueena Kakkosessa pelaavia vastaan olivat tuloksien valossa hyviä. Kovaa taistelua riitti myös cupin peleissä mm. VIFK:iä vastaan ja vajaalla pelatessa, mutta toisaalta ns. varmat pisteet jäivät Keminmaalla sekä osittain Raahessa ottamatta. 

FC OPA hakee uutta puhtia ja iloisempaa peli-ilmettä tulevan viikon harjoituksista. Seuraava sarjakohtaaminen on jo lauantaina, kun joukkue matkustaa Rovaniemelle FC Rio Granden vieraaksi. Se on jo kolmas peräkkäinen sarjaottelu bussin kyydissä. 

Kuvat: (C) 2007, Kari Väre